Kyselytutkimuksen analysoiminen

Julkaistu 11.3.2017 kirjoittajalta admin

Kyselytutkimuksella on monia hyviä puolia. Tutkimusaineisto voi olla laaja ja kyselytutkimus on tehokas tutkimusmenetelmä, jolloin aikaa ja vaivaa säästyy. Kun kysely on toteutettu huolellisesti, niin tulokset ovat helposti analysoitavissa.

Kyselytutkimuksen analysoiminen vaatii hyvät analysointi– sekä raportointimenetelmät.

Tutkimustiedon luotettavuus

Ensimmäisenä tutkimustuloksien analysoinnissa täytyy tarkastaa saadun tiedon luotettavuus. Vastasivathan kaikki vastaajat kaikkiin kysymyksiin vai onko mukana osittain vastanneita, jotka vääristävät tuloksia? Oliko kyselytutkimuksen vastaajilla aikaa miettiä vastauksiaan vai vastasivatko he kiireessä ehkä hutiloiden? Jos mukana on puutteellisia vastauksia, niin ne kannattaa hylätä kokonaan. Jos mukana on vastauksia, joista puuttuu vain pieni osa, niin vastaustiedon voi hyödyntää käyttämällä tyhjissä vastauksissa keskiarvotietoa. Tutkimustulokset täytyy tallentaa luotettavasti erityistä huolellisuutta noudattaen.

Lähestymistapa: selittäminen vai ymmärtäminen

Kyselytutkimus voidaan analysoida joko selittämiseen pyrkivällä tai ymmärtämiseen perustuvalla lähestymistavalla. Selittämiseen perustuvassa menetelmässä hyödynnetään tilastollisia analyysejä ja tehdään päätelmiä tilastojen pohjalta. Ymmärtämiseen perustuvassa menetelmässä puolestaan käytetään laadullista analyysiä, jonka pohjalta päätelmät tehdään. Laadullisen analyysin pohjana on useimmiten tyypittely, teemoittelu ja sisällön erittely.

Analysoitavat aineistot voidaan jakaa laadullisiin ja määrällisiin. Laadullisessa eli kvalitatiivisessa aineistossa on yleensä tekstiä ja määrällisessä eli kvantitatiivisessa on numeromuotoista tietoa. Näitä analysoidaan hieman eri menetelmillä. Yleensä kyselytutkimuksessa on yhdistetty molempia tapoja.

Yhteenvetotaulukoiden luominen

Kyselytutkimuksen aineistosta täytyy tehdä yhteenvetotaulukot, jotka sisältävät prosentteja tai lukumääriä. Lisäksi tehdään tunnusluvut, yleensä käytetään keskiarvoa tai keskihajontaa. Tunnusluvut kannattaa tehdä myös ryhmittäin. Kaikki halutut ja merkitykselliset osa-alueet täytyy huomioida.

Tulosten pilkkominen

Jotta tutkimuksesta saadaan tarkempia havaintoja eri muuttujien riippuvuuksista keskenään, niin luodaan erilaisia suodattimia sekä tehdään ristiintaulukointeja. Näin saadaan selville, että miten tietty vastaajajoukko on vastannut kysymyksiin. Miten esimerkiksi naiset ovat vastanneet verrattuna miehiin tai eroavat eri ammattiryhmien vastaukset keskenään? Onko vastaustavalla merkitystä tuloksiin?

Tietoihin kannattaa perehtyä syvällisesti ja etsiä tuloksista trendejä sekä laatia itselle tärkeitä suodattimia. Tärkeätä on selvittää esimerkiksi, että eroavatko vastaukset niiden välillä jotka ovat kokeilleet tuotetta tai palvelua verrattuna niihin, jotka eivät ole kokeilleet. Kannattaa hyödyntää myös ne asiat, mistä ihmiset valittavat tai mitä he kehuvat? Ylipäätänsä on tärkeää saada selville, että kehuisivatko he tuotetta tai palvelua muille.

Kyselytuloksien havainnollistaminen

Tuloksia ei saa koskaan jättää pelkiksi jakaumiksi tai korrelaatioiksi, vaan ne on aina tulkittava sekä selitettävä huolellisesti. Kannattaa laatia tuloksista selkeitä kuvia ja grafiikoita. Kuvien ja grafiikoiden luomiseksi on olemassa monia hyviä apuohjelmia, joita kannattaa hyödyntää. Kyselytuloksien havainnollistaminen on tärkeää, jotta saadaan paras hyöty irti tutkimuksesta.

 

Kommentoi